Työkorvaus on tehdystä työstä tai palveluksesta maksettava suoritus, joka ei ole palkkaa eikä yritystoiminnan tulosta. Työkorvauksessa työntekijä ei ole siis työ- tai virkasuhteen alla maksajaan nähden, vaan maksaja on tilannut häneltä yksittäisen palvelun tai palvelukokonaisuuden.
Aihe on ollut viimeisten vuosien aikana tapetilla, erityisesti Woltin ja Foodoran kaltaisten yhtiöiden toiminnan takia. Selventääkseen rajaa palkan ja työkorvauksen välillä, verohallinto on tehnyt aiheesta myös kattavan ohjeistuksen: palkka ja työkorvaus verotuksessa.
Verohallinnon dokumentti on kuitenkin kymmenien sivujen mittainen, joten päätimme kirjoittaa aiheesta lyhyen ja selkokielisen oppaan.
Kuka voi vastaanottaa työkorvausta?
Työkorvaus on toimiva maksutapa niin freelancereille, yksityishenkilöille kuin itsenäisille ammatinharjoittajillekin. Se sopii erityisesti sellaiselle henkilölle, joka haluaa tienata ylimääräistä tuloa ajasta, paikasta ja työnantajista riippumattomasti.
Jos toiminta on hyvin pienimuotoista, järkevin tapa vastaanottaa työkorvausta on työkorvausverokortti. Siinä vaiheessa, kun toiminta kasvaa yli 8545,45 € per vuosi (tai yli 715 € / kk), voi olla järkevää harkita joko toiminimen tai osakeyhtiön perustamista, koska tuossa vaiheessa tulee YEL-velvolliseksi. Tämä koskee myös päivätöissä käyvää sivutoimista yrittäjää! Toinen tärkeä tuloraja, joka tulee pitää mielessä, on 15 000 € per vuosi, sillä se on ALV-velvollisuuden alaraja, mutta lisää tästä myöhemmin.
Suurin osa työkorvauksena tulonsa tai lisätulonsa hankkiva henkilö käyttää kuitenkin pääasiassa kevytyrittäjäpalveluita. Tämä johtuu osittain tietämättömyydestä, mutta sitäkin enemmän Suomen sekavasta verojärjestelmästä, sillä monessa tapauksessa työkorvausverokortti olisi kustannuksiltaan se järkevämpi vaihtoehto.
Jos työkorvauksien kautta hankittu lisätulo kiinnostaa, niin yksi parhaista markkinapaikoista oman osaamisen myymiselle on Duty-sovellus, joka löytyy sekä Google Play että App Store -sovelluskaupoista.
Minkälainen työsuorite voidaan maksaa työkorvauksena?
Työkorvauksen alaiseksi tekemiseksi luetaan kaikki sellainen työ, joka ei tapahdu työ- tai virkasuhteessa. Työkorvaus voi siis kattaa hyvinkin monenlaisia tilanteita, muutamana esimerkkinä seuraavat:
- Erilaisten alustapalveluiden, kuten Dutyn, Woltin ja Foodoran kautta suoritetut yksittäiset toimeksiannot.
- Luennoitsijan saama korvaus yksittäisestä luennosta.
- Asiantuntijan saama korvaus yksittäisestä konsultoinnista tai suunnittelutyöstä.
- Musiikin esittäjän tai taiteilijan palkkio esityksestä.
- Korvaus pienistä satunnaisista töistä, kuten jokin pieni remontti- tai kunnostustyö.
Työkorvaus ja verotus
Suomen verotuksessa työkorvauksista maksetaan veroa työn suorittajan henkilökohtaisen verokortin ennakonpidätysprosentin mukaisesti. Koska Suomen verojärjestelmä on progressiivinen niin mitä enemmän vuoden aikana tienaa, sitä isompi on myös ennakonpidätysprosentti.
Jos olet opiskelija ja hankit lisätuloja työkorvauksena maksettavien keikkojen kautta, maksat lähes olematonta veroa. Mikäli taas olet työssäkäyvä henkilö, joka hankkii lisätuloja esim. keikkatöiden kautta, veroprosenttisi määräytyy yhdistettyjen vuosittaisten tulojesi mukaisesti. Jokaisen tulee siis itsenäisesti arvioida se, milloin esimerkiksi yrityksen perustaminen ja sivutoiminen yrittäjyys voi olla veroteknisesti järkevämpi vaihtoehto kuin lisätulojen ansainta työkorvausverokortilla.
Täältä pääset katsomaan vielä palkansaajien vuoden 2023 veroprosentit, jotka määräytyvät tulojen mukaisesti.
Työkorvaus ja arvonlisävero
Pienimuotoinen työskentely ja työkorvauksina hankittu tulo katsotaan verotuksessa saajansa ansiotuloksi. Käytännössä tämä tarkoittaa alle 15 000 € vuosituloja. Kätevästi sama 15 000 € / vuosi toimii myös ALV-veron alarajana.
15 000 € laskutusraja per vuosi, on aivan äärimmäisen tärkeää pitää mielessä. Mikäli laskutus ylittää tuon rajan, siitä joudutaan maksamaan 24 % arvonlisävero. Erityisen haastavan tilanteesta tekee se, että jos raja ylittyy loppuvuodesta niin ALV:n joutuu maksamaan koko vuoden tulojen osalta. Seuraa siis tarkasti asiakkailtasi laskuttamiasi euroja.
Mikäli kuulut ALV-rekisteriin ja sinulla sattuu vahinko niin olet kuitenkin oikeutettu alarajahuojennukseen. Ole kuitenkin tarkkana laskutuksiesi kanssa, sillä ylimääräinen 24 % vero kirpaisee ketä tahansa.
Jos näyttää siltä, että liiketoimintasi / lisätulojen ansaintasi lähtee sellaiseen lentoon, mistä et olisi ikinä voinut kuvitella, niin hintoihin kannattaa lisätä ALV:n osuus heti alusta alkaen. Toinen vaihtoehto on pitää huoli siitä, että sivutoiminen toiminta ei ylitä 15 000 € vuodessa. Toisin sanoen, laita laskut tarvittaessa vasta seuraavan vuoden / tilikauden aikana.
Velvollisuudet verottajan suuntaan
Työkorvauksen saajan tulee huolehtia veroilmoituksen oikeellisuudesta ja siitä, että kaikki tulot ilmoitetaan verottajalle. On tärkeää erottaa työkorvaus palkasta, koska ne käsitellään verotuksessa eri tavalla, ja työkorvauksesta ei makseta mm. työnantajan sosiaaliturvamaksuja.
Käytännössä tämä tapahtuu helpoiten työkorvausverokortin avulla. Kun haet verokorttia palkkatuloja varten niin lisää vain kohtaan 3 ”muut tulot” arviosi kuluvan vuoden työkorvauksena tienattujen eurojen määrästä. Jos arviosi muuttuu, niin päivitä työkorvausverokorttiin oikea summa.
Työkorvauksena ja työkorvausverokortin avulla lisätuloja tienatessa on hyvä huomioida se, että kaikki tulonhankinnasta koituneet menot on mahdollista vähentää verotuksessa. Tämä pitää sisällään myös työmatkat.
Jos hankit lisätuloja Dutyn kautta, sinun tarvitsee huolehtia ainoastaan työn vastaanottamisesta ja sen suorittamisesta. Duty huolehtii tarvittavista ilmoituksista verottajan suuntaan sinun puolestasi.
Yhteenveto
Negatiivisesta mediassa vellovasta keskustelusta huolimatta, keikkatyö ja työkorvauksena suoritettavat toimeksiannot ovat todella positiivinen asia. Niiden avulla, lisätulojen ansainta opintojen tai päivätyön ohella on helpompaa kuin koskaan.
Keikkatyö on itseasiassa globaali megatrendi, ja keikkatyönä tehtävän työn määrä kasvaa globaalisti kaksinumeroisia lukuja jokaisena vuotena.
Jos olet kiinnostunut lisätulojen ansainnasta opintojen tai töiden ohella, niin tutustu työkorvausverokorttiin ja käy luomassa oma profiilisi Dutyyn.
Suomen verotuksessa on kuitenkin muutamia miinoja, joiden osalta tulee olla erittäin tarkkana. Näitä olivat edellä mainittu YEL-raja (8545,45 € per vuosi) ja ALV-velvollisuuden raja (15 000 € per vuosi).