Työelämä on muuttunut viimeisen 10-vuoden aikana runsaasti ja yhä useampi henkilö joutuu sen kysymyksen eteen, onko kyseessä työkorvaus vai palkka? Aihe on julkisestikin sen verran kiinnostava, että myös verottaja on kirjoittanut sen pohjalta oman n. 20-sivuisen ohjeistuksensa.
Tämän artikkelin tavoitteena on se, että saat riittävän informaation aiheesta ilman, että joudut käyttämään tuntikausia raskaan lakitekstin tulkitsemiseen. Artikkelissa selvennetään sinulle, miten työkorvaus ja palkka eroavat toisistaan, millaisissa työtilanteissa kumpikin on soveltuvin ja mitä verotuksellisia seurauksia kummankin valintaan liittyy.
Mikä on työkorvaus? Miten se eroaa palkasta?
Työkorvaus tulee kyseeseen silloin, kun työn kohteena on lyhyt toimeksianto, joka toteutetaan omissa nimissä, eikä sitä ohjata tai valvota työn toimeksiantajan puolesta. Se toimii siis hyvin samalla tavalla, kun palvelun ostaminen yritykseltä, mutta ainoa ero on se, että myyjänä ja toteuttajana voi olla niin yksityishenkilö kuin y-tunnuksen kautta töitä tekevä freelancer tai yrittäjä. Myös työkorvauksen toimeksiantajana voi toimia niin yksityishenkilö, yritys kuin muukin julkinen taho. Lue myös aiempi postauksemme: Mikä on työkorvaus?
Palkka tulee puolestaan kyseeseen silloin, jos sama toimeksianto ostetaan yritykseltä ja joku yrityksen henkilökunnasta suorittaa työn. Tällöin asiakas maksaisi työsuorituksesta suorittajan sijaan yritykselle ja yritys puolestaan korvaisi työnteon työntekijälleen palkkana. Työkorvauksesta poiketen, palkkaa saadessa työ tehdään siis toisen ohjauksessa ja valvonnassa.
Näitä kahta harvinaisempi, mutta myös mahdollinen tilanne on sellainen, jossa kotitalous toimii työnantajana ja maksaa työntekijälle korvauksen palkkana. Tällainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi silloin, jos yksi tai useampi perhe ostaa lastenhoitoapua palkkaamalla sitä varten työntekijän.
Työkorvaus vai palkka: maksajan vastuut
Jos kyseessä on palkanmaksu, tulee palkanmaksusta vastuussa olevan tahon hoitaa palkansaajan puolesta:
- Tapaturmavakuutus
- Ennakonpidätyksen periminen
- Työnantajan sairasvakuutusmaksun periminen palkasta
- Työeläkevakuutusmaksujen periminen palkasta
- Tarvittavat ilmoitukset tuloverorekisteriin
Kotitalouksilla on pieniä huojennuksia näiden vastuiden osalta, ja mikäli vuoden aikana maksettava palkka ei ylitä 1500 €, kotitalouden ei tarvitse hoitaa ennakonpidätystä. Muut olennaiset rahalliset rajat kotitalouksien osalta ovat seuraavat:
- 65,26 euroa: työeläkevakuutus
- 1 400 euroa: työtapaturma- ja ammattitautivakuutus, työttömyysvakuutus sekä ryhmähenkivakuutus
- 1 500 euroa: ennakonpidätys ja työnantajan sairausvakuutusmaksu
- 9 348 euroa: työeläkevakuutus (sopimustyönantaja).
Kun kyseessä on työkorvaus, työnantaja maksaa ainoastaan työkorvauksen, ilman mitään lisäkuluja. Työkorvauksen saajan tulisikin aina muistaa hinnoitella korvaukseen mukaan oman sosiaaliturvansa järjestämisestä koituvat kulut.
Työkorvaus vai palkka – tosiasialliset ja muodolliset tunnusmerkit
Työ- tai toimeksiantosopimuksessa tulisi aina selvästi kertoa, että onko kyseessä työ- vaiko toimeksiantosopimus. Esimerkiksi Dutyn kautta suoritetut keikat ovat aina toimeksiantosopimuksen alaisia.
Valitettavasti osa työnantajista ei kuitenkaan toimi aina rehellisesti ja tällaisissa tilanteissa joudutaan turvautumaan ulkopuolisen tahon tekemään kokonaisarviointiin.
Virallisia tunnisteita liiketoiminnassa ovat esimerkiksi:
- Toiminta toiminimenä tai osakeyhtiön kaltaisessa yritysmuodossa.
- Pakollisten eläke- ja muiden sosiaalivakuutusten hankkiminen.
- Sisältyminen ennakkoperintärekisteriin.
- Osallistuminen erilaisiin virallisiin rekistereihin.
- Velvollisuus tehdä tarvittavat lakisääteiset ilmoitukset.
- Erikoislupien tai toimilupien hankkiminen.
Konkreettisia toimintaan liittyviä merkkejä ovat muun muassa:
- Työ- tai toimeksiantosopimuksen yksityiskohdat.
- Työn tekemisen henkilökohtainen luonne tai itsenäisyys.
- Työskentely joko toisen edun mukaisesti tai omassa intressissä.
- Työn ohjauksen ja valvonnan oikeudet.
- Työvälineiden, tarvikkeiden ja materiaalien käyttö.
- Työn tekemisen aika ja ajankohta.
- Työskentelypaikan sijainti.
- Korvauksen määrittelytapa.
- Työn tekemisen yhteydessä syntyvien kulujen korvaaminen.
- Vastuut, takuut ja vakuutukset liittyen työhön.
- Työsuhteen päättymisen ehdot.
- Sopimukset, jotka rajoittavat toimeksiantoja, sisältävät kilpailukiellon tai salassapitosäännöt.