Työkorvausverokortti on palkkatuloverokortista erillinen, OmaVerosta haettava verokortti, jota käytetään silloin, kun tehdystä työstä saadaan korvaus, joka ei ole palkkaa eikä yritystoiminnan tulosta. Tällaista korvausta kutsutaan työkorvaukseksi.
Tyypillisesti työkorvauksena maksetaan esimerkiksi luennoitsijan palkkio, itsenäisesti toteutettu satunnainen työsuoritus tai esimerkiksi Dutyn kautta toteutettu toimeksianto. Myös muu keikkatyö, kuten Foodoran tai Woltin lähettinä toimiminen on hyvä esimerkki työkorvauksena maksettavasta palkkiosta, jos toiminta ei ole niin isoa, että se katsotaan yritystoiminnaksi.
Valitettavasti työkorvausverokortti on monelle suomalaiselle varsin tuntematon käsite, vaikka se on itse asiassa yksi parhaista tavoista lisätulojen ansaintaan. Varsin moni hankkii nykyisellään lisätuloja kevytyrittäjänä, vaikka työkorvausverokortti olisi monessa tilanteessa huomattavasti järkevämpi vaihtoehto.
Käydään tässä kirjoituksessa hieman tarkemmin läpi, että mikä työkorvausverokortti on ja milloin työkorvausverokortti on hyvä vaihtoehto lisätulojen ansainnalle.
Miksi pitää hakea erillinen työkorvausverokortti?
Suomessa tilanne on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta se, että tehdystä työstä pitää maksaa aina veroja, jotka määräytyvät arvioidun vuositulon mukaisesti. Suomen verotus on progressiivinen ja ennakonpidätysprosentti määräytyy henkilön arvioidun vuositulon ja voimassa olevan verotaulukon mukaan.
Työkorvausverokortti sisältää tiedot, joiden perusteella työn maksaja voi pidättää oikean suuruisen ennakonpidätyksen sellaisessa tilanteessa, jossa tehty työ on työkorvausta – ei kuukausipalkkaa.
Työkorvausverokortti toimii siis täysin samalla tavalla kuin normaalikin verokortti ja se auttaa pidättämään palkkiosta oikean määrän veroa.
Miten työkorvausverokortti haetaan?
Työkorvausverokorttia ei varsinaisesti haeta, vaan se löytyy samasta paikasta kuin normaali, palkkatulojen verokortti. Samalla kun haet verokorttia tai muutosverokorttia, syötät vain arvion vuoden aikana hankkimistasi työkorvauksista vaiheessa 3. ”muut tulot”. Jos tulojen hankinnasta on aiheutunut menoja, voit vähentää ne työkorvauksena hankituista tuloista kohdassa 4. ”muut menot”. Valitettavasti verottajan omat ohjeet ovat hitusen epäselvät työkorvausverokortin osalta, joten päätimme itse, että teemme ihmisille selkeät ja kuvalliset step-by-step ohjeet työkorvausverokortin hakemiseen.
Ainoa ero normaaliin verokorttiin verrattuna on se, että sinun tulee täydentää tietoja verokorttihakemuksen kolmanteen vaiheeseen nimeltä ”Muut tulot”.
- Siirry OmaVeroon ja kirjaudu sisään
- Valitse ”omat veroasiat”
- Siirry kohtaan ”verokortit ja ennakkovero” –> tilaa uusi verokortti
- Valitse “koko hakemus”
- Tarkasta, että vaiheet 1 (Taustatiedot) ja 2 (Esitäytetyt tulot ja vähennykset) ovat oikein sekä muokkaa niitä tarvittaessa
- Tärkein vaihe! Siirry 3. vaiheeseen, eli kohtaan ”Muut tulot” ja etsi kohta ”käyttö- ja työkorvaukset”
- Valitse ”Kyllä” ja täytä arvio koko vuoden työkorvauksien määrästä (esim. 1 000 €)
- Siirry 5. vaiheeseen ”Toimitustapa” ja valitse minne verokortti toimitetaan
- Siirry viimeiseen vaiheeseen ”Esikatsele ja lähetä”
Milloin työkorvausverokortti on järkevä vaihtoehto?
Työkorvausverokortti on äärimmäisen hyvä vaihtoehto, kun sivutoiminen kuukausittainen työtulo on alle 715 € kuukaudessa tai alle 8575,45 € vuodessa. Tuolloin sivutoiminta ei vielä ylitä pakollisen YEL-vakuutuksen rajaa.
Lisätuloja voit hankkia töiden, opintojen tai työttömyyskorvauksien ohella. Työttömänä ollessasi huomioi kuitenkin, että et saa tienata yli 300 € kuukaudessa tai voit menettää etuutesi.
Moni kuitenkin käyttää sen sijasta erilaisia kevytyrittäjäpalveluita kuten ukko.fi, free.fi, yms. Tämä johtuu yleensä tiedon puutteesta, sillä rahallisessa mielessä työkorvausverokortti on aina järkevämpi vaihtoehto.
Jos teet töitä kevytyrittäjänä, sinulla ei ole mahdollisuutta vähentää työssä tarvitsemiasi hankintoja tai matkukuluja verotuksessa. Työkorvausverokortin avulla voit sitä vastoin vähentää kaikki työssä tarvitsemasi välineet, mukaan lukien työmatkan kulut.
Milloin se ei ole järkevä vaihtoehto?
Työkorvausverokortti ei ole järkevä vaihtoehto, kun vuosittainen työtulo ylittää 15 000 € vuodessa. Tällöin sinusta tulee ALV-velvollinen, eli joudut maksamaan vuoden aikana tienaamastasi summasta 24 % arvonlisäveroa.
Siinä vaiheessa, kun työtulo ylittää 15 000 € vuodessa, monesti järkevintä on perustaa joko toiminimi tai osakeyhtiö. Tämä johtuu puhtaasti verotuksellisista syistä.
Lue myös artikkelimme lisätienestiä työn ohella ja lisätuloja opiskelijalle.